Julkishallinnon palveluiden saavutettavuus ja käytettävyys erityisryhmien kannalta on nyt tapetilla. Osa organisaatioista on alkanut korjata verkkosivuistaan saavutettavia EU:n direktiivin mukaisesti, mutta osa epäröi etenkin vanhojen järjestelmien suhteen. Mitä kaikkea saavutettavuus koskee? Entä mikä olisi paras tapa ratkaista vanhojen järjestelmien tai mobiilisovellusten saavutettavuusongelmat?
Mikä julkishallinnon saavutettavuusdirektiivi – ja miksi?
Jopa 15 % maailman ihmisistä ei pysty käyttämään verkkopalveluita, koska niitä ei ole suunniteltu riittävän saavutettaviksi. Siksi Euroopan unioni asetti direktiivin, jonka tarkoitus on helpottaa julkisten palveluiden sähköistä käyttöä. Direktiivi määrää verkkosivuille ja niiden dokumenteille, mobiilisovelluksille sekä intra- ja ekstranet-sovelluksille saavutettavuuden vaatimukset ja muutosten määräajat.
Palvelujen ja verkkosivujen saavutettavuus ei kuitenkaan ole pakkopullaa tai uhka muutenkin kireälle ICT-budjetille. Sen sijaan se on mahdollisuus kehittää palveluita paremmaksi ja panostaa käyttökokemukseen – sekä ennen kaikkea helpottaa kaikkien asiointia ja arkea. Kun sähköinen asiointi sujuu jokaiselta käyttäjältä, organisaation työntekijätkin kiittävät: yhä harvempi tulee käyttötukeen tai jopa toimiston oven taakse koputtamaan.
Nettisivut ovat näkyvin ja näppärimmin päivitetty saavutettaviksi
Ensimmäinen ja monelle myös helpoin tehtävä direktiivin täyttämiseksi on päivittää organisaation nettisivut saavutettaviksi. Käytännössä saavutettavat verkkosivut esimerkiksi:
- huomioivat heikkonäköiset ja värisokeat huolehtimalla tekstin koosta ja kontrastista sekä elementtien värivalinnoista
- sisältävät tekstivastineet kaikille kuva-, ääni- ja videoelementeille, jotta näkövammaisetkin pääsevät käsiksi sisältöön ruudunlukijoiden tai pistekirjoitusnäyttöjen avulla
- käyttävät selkeää ja ymmärrettävää kieltä, jonka lukusuunta kappaleesta tai elementistä toiseen on helppo hahmottaa
- ovat rakenteeltaan selkeät, ja käyttäjän on helppo hahmottaa, missä sivuston osiossa hän kulloinkin on.
Verkkosivustojen saavutettavuus onkin monessa organisaatiossa hoidettu ripeimmin kuntoon. Joko sivustot on jo päivitetty, tai ainakin niiden kehittäminen on aloitettu esimerkiksi yksittäinen sivu tai palvelualue kerrallaan. Nettisivujen saavutettavuutta voi ja jopa kannattaa kehittää pienissä osissa.
Silti moni asia on vielä kesken. Kokemuksemme mukaan etenkin kuntapuolella riittää kirittävää.
Vanhojen järjestelmien saavutettavuus isoin haaste
Saavutettavuus on muutakin kuin nettisivujen ulkoasun muuttamista. Jotta verkkosivuston käyttöliittymä olisi täysin saavutettava, täytyy usein asiointijärjestelmiä ja tietokantojakin muuttaa ja tuoda ajan tasalle.
Uudet järjestelmät rakennetaan suoraan saavutettaviksi. Todellisten haasteiden edessä ollaan, kun vanha, olemassa oleva järjestelmä pitäisi muuttaa moderniksi ja saavutettavaksi. Pitäisikö vanha korjata vai rakentaa tilalle uusi – teknisin termein siis pitäisikö vanha koodi refaktoroida saavutettavaksi, vai onko parempi kirjoittaa koodi kokonaan uusiksi? Molemmat näistä tuppaavat olemaan kalliita hommia. Olisiko siis kokonaan muita vaihtoehtoja?
Onneksi on. Me olemme ratkaisseet vanhojen järjestelmien saavutettavuusongelmia uusilla SPA- eli single page application ja PWA- eli progressive web application -tekniikoilla, joissa asiointijärjestelmä ikään kuin irrotetaan vanhasta tietojärjestelmästä ja viedään selaimeen suoritettavaksi palveluksi. Vanha, taustalla oleva käsittelyjärjestelmä voi jäädä sellaiseksi kuin se on, ja API kuljettaa tiedon uuteen käyttöliittymään vaivattomasti. Ainoastaan loppuasiakkaalle näkyvä asiointijärjestelmä uusitaan. Tällaisella modernilla teknologialla itse saavutettavan ja responsiivisen käyttöliittymän lisäksi myös ylläpito helpottuu ja ketteröityy, eikä koko järjestelmää tarvitse uusia.
Käytännön esimerkki tästä tavasta on vaikkapa koulutuspalveluita myyvä verkkokauppa. Usein verkkokaupan konepellin alla on monoliittinen järjestelmä, jossa asiakkaalle näkyvä käyttöliittymä on sidoksissa taustalla olevaan verkkokaupan hallintajärjestelmään ja tietovarantoihin. APIen avulla tämä kytkös voidaan purkaa, ja uusi asiakkaalle näkyvä verkkokauppa voidaan helposti toteuttaa valitulla teknologialla.
Mobiili meinaa unohtua – vaikka siihenkin on ratkaisuja
Mobiilisovellusten saavutettavuuskehitys on jäljessä direktiivin siirtymäaikaan nähden. Julkisen sektorin on syytä hoksata pian, että äppien saavutettavuuden takaaminen ei ole helppo juttu, ja alkaa aktiivisesti miettiä, kuinka sovellusten saavutettavuus varmistetaan.
Mobiilisovellukset ovat toki haastavia, koska mobiililaitteiden eri käyttöjärjestelmät ovat keskenään niin kovin erilaisia. Monesti esimerkiksi natiivit iOS- ja Android-sovellukset on pakko tehdä kahteen kertaan.
Kaksinkertainen työ ei kuulu tapoihimme, joten Alfamella lähestymme mobiilisovellusten saavutettavuutta PWA-sovelluksen kautta. Se on sovellus, joka voidaan asentaa mobiililaitteelle suoraan verkkosivulta, ilman App Storen tai Play Storen kaltaisia palveluita. Näin yksi ja sama verkkosivu toimii myös mobiilisovelluksena.
Lue myös blogiteksti: 9 syytä uudistaa käyttöliittymä PWA-sovelluksena.
Saavutettavuus ja käytettävyys reilaan asiantuntijan avulla
Onko teillä saavutettavuus kunnossa? Piinaavatko mobiiliäpit tai ne vanhat monoliittijärjestelmät? Alfame auttaa niin saavutettavuuden testauksessa ja auditoinnissa kuin paremmin saavutettavien järjestelmien ja ohjelmistojen toteutuksessa. Meillä on käyttöliittymäkehitykseen valmiit, ketterät ja toimiviksi todetut toimintamallit, joiden ansiosta takaamme erityisvaatimuksetkin täyttävän, saavutettavan lopputuloksen.
Ota meihin yhteyttä, ja kerromme, miten saavutettavuusdirektiivin vaatimukset saadaan teillä määräajassa kuntoon.
