Käyttökokemus (UX, User Experience) on käsitteenä hyvin laaja, mutta yksinkertaisimmillaan sillä tarkoitetaan kokonaisvaltaista tunnetta tuotteen tai palvelun käyttämisestä. Enää ei riitä, että käyttöliittymä toimii tehokkaasti, vaan palvelun tulee olla paitsi miellyttävä ja helppo käyttää, mutta myös visuaalisesti tyylikäs. Panostaminen käyttökokemukseen kannattaa, sillä onnistuessaan käyttökokemus sitouttaa ja saa asiakkaat palaamaan yhä uudelleen palvelun pariin. Yrityksen sisäisissä järjestelmissä hyvä käyttökokemus taas tehostaa työntekoa esimerkiksi tuomalla ajansäästöä sekä lisäämällä tuottavuutta.
Hyvän käyttökokemuksen käsite on subjektiivinen, sillä jokaisella on siihen hieman oma näkemyksensä. Yleisesti ottaen hyvän käyttökokemuksen tavoitteena on kuitenkin tuoda lisäarvoa käyttäjälleen. Siksi onkin tärkeää asettaa suunnittelun lähtökohdaksi aina palvelun loppukäyttäjä, jolle arvoa on tarkoitus luoda.
Tähän artikkeliin kokosimme yhdessä käyttökokemuksen tiimimme kanssa neljä mielestämme erityisen tärkeää seikkaa, joista hyvä käyttökokemus tyypillisesti muodostuu:
1) Visuaalisuus
Olennainen osa hyvää käyttökokemusta on myös palvelun ulkoasu ja sen luoma ensivaikutelma. Visuaalisesti tyylikkään ulkoasun ansiosta on mahdollista selkeyttää käyttökokemusta sekä vahvistaa yrityksen brändiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että palvelun ulkoasun tärkeä tehtävä on tukea hyvän käyttökokemuksen muodostumista, ei olla suunnittelun lähtökohta. Usein käyttöliittymän suunnittelu aloitetaan juuri visuaalisuudesta, jolloin haasteeksi muodostuu vain omien mieltymysten ajattelu ja loppukäyttäjän tarpeiden unohtaminen.
2) Helppokäyttöisyys
On melkeinpä itsestäänselvyys, että hyvän käyttökokemuksen yhtenä tekijänä on helppous. Helppokäyttöinen käyttöliittymä mahdollistaa, ettei palvelun käyttöä itsessään tarvitse ajatella, vaan se sujuu vaivattomasti omalla painollaan. Oleellista on myös se, kuinka helposti käyttäjä oppii palvelun käytön. Tarvitseeko käyttäjän selailla käyttöohjeita tai kysyä neuvoa vai pääseekö palveluun helposti sisälle?
Helppokäyttöisyys edesauttaa myös kulujen pienentämisessä, sillä koulutukseen, kehittämiseen tai käyttöönottoon ei vaadita niin paljon resursseja kuin käyttöliittymän ollessa vaikeakäyttöinen. Myös IT:n tai muun teknisen tuen työ helpottuu.
3) Virheettömyys
Virheiden määrä vaikuttaa keskeisesti miellyttävän käyttökokemuksen muodostumiseen. Kuinka helposti käyttäjä tekee virheitä? Tai kuinka helppoa on navigoida virheestä tai väärästä paikasta takaisin lähtötilanteeseen? Miellyttävä käyttökokemus onkin tyypillisesti sellainen, jossa virheitä ei juurikaan edes vahingossa synny tai niistä palautuminen on helppoa.
4) Tehokkuus
Kun vielä 1990-luvulla käyttöliittymiä toteutettaessa painotettiin vahvasti tehokkuutta, on 2000-luvun jälkeen alettu ymmärtää myös käyttäjien kokemusmaailman laajuus ja subjektiivisten asioiden merkitys käyttöliittymää arvioidessa. Siltikin yhä edelleen käyttöliittymän tehokkuus on yksi avaintekijä erityisesti yrityksen sisäisissä järjestelmissä. Kuinka tehokkaasti palvelu vastaa käyttäjän tarpeeseen? Miten helposti tehtävien tekeminen onnistuu? Tehokkuuden ansiosta on mahdollista lisätä yrityksen tuottavuutta ja saavuttaa siten arvokasta kilpailuetua.
Haluatko lisätietoja?
Lataa maksuton oppaamme Käyttökokemuksella kilpailuetua – vinkkejä liiketoimintapäättäjille, josta saat mm. vinkkejä käyttökokemuksen ja käyttöliittymän suunnitteluun sekä lisää hyviä syitä panostaa käyttökokemukseen. Oppaan lataaminen on täysin maksutonta.
