<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=135298703709534&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Digitaaliset palvelut ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana hurjaa vauhtia ja samalla vaatimukset niitä kohtaan ovat kasvaneet. Tarjolla on valtava määrä erilaisia sovelluksia ja ohjelmistoja, ja valta niiden valitsemisesta on siirtynyt asiakkaalle. Enää ei riitä, että käyttöliittymä toimii tehokkaasti, vaan palvelun tulee olla lisäksi miellyttävä käyttää, tyylikäs sekä helppokäyttöinen.

Myös hittitermit UX (user experience) eli käyttökokemus ja UI (user interface) eli käyttöliittymä ovat yleistyneet ja niihin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota – ja syytä onkin, sillä onnistunut käyttökokemus vähentää kuluja ja lisää yrityksen tuottavuutta. Termejä kuitenkin viljellään puhekielessä sekaisin tarkoittaen päällisin puolin samaa asiaa. Mitä eroa siis UI:lla ja UX:lla todellisuudessa on?

Mitä on UX eli käyttökokemus?

Käyttökokemuksella tarkoitetaan lyhyesti ilmaistuna kokonaisvaltaista tunnetta palvelun tai tuotteen käyttämisestä. Kun vielä 1990-luvulla keskityttiin pitkälti siihen, että hyvin toimivan käyttöliittymän ansiosta työtehtävästä suoriutuminen tehostui ja virheet vähenivät, on 2000-luvulla alettu ymmärtää myös käyttäjien kokemusmaailman laajuus ja subjektiivisten asioiden merkitys käyttöliittymää arvioidessa. Toki on edelleen oleellista, että käyttöliittymä on tehokas ja esimerkiksi nopeuttaa työntekoa.  

Käyttökokemukseen liittyy oleellisesti myös termi vaikuttavuus, joka määrittää kuinka paljon käytettävyyteen ja käyttökokemuksen suunnitteluun kannattaa panostaa. Termi ei ole yleisesti määritelty, vaan Timo Jokelan käsialaa. Vaikuttavuustavoitteet auttavatkin määrittelemään, miten tärkeä suhde käyttökokemuksella on liiketoiminnan mittareihin. Esimerkiksi tavoitteeksi voidaan asettaa tietyn tehtävän suoritusajan lyheneminen tunnista viiteen minuuttiin. 

Mitä on UI eli käyttöliittymä?

Käyttöliittymällä tarkoitetaan päätettä, jonka kautta käyttäjä on vuorovaikutuksessa palveluun. Se on siis vain yksi osa-alue tarkasteltaessa kokonaisvaltaista kokemusta, jonka palvelun käyttö aiheuttaa. Käyttöliittymässä korostuvat erityisesti sen helppokäyttöisyys ja tehokkuus, mutta myös lopullisen käyttäjän tunteminen. Suunnittelun lähtökohta onkin oltava palvelun viimeisessä käyttäjässä ja tämän toimintatavoissa: ei ole järkevää suunnitella muuten toimivaa liittymää, jos se ei sovellu käyttäjän tarpeisiin ja siten tehosta toimintaa. 

Lomittaiset käsitteet tukevat toisiaan

Vaikka käyttökokemus ja käyttöliittymä tarkoittavatkin hieman eri asioita, ne eivät poissulje toisiaan, vaan päinvastoin tukevat toinen toistaan. Ensiarvoisen tärkeää onkin, että suunnittelutyössä mielessä on palvelun viimeinen käyttäjä sekä liiketoiminnalliset tavoitteet – siten sekä käyttökokemus ja käyttöliittymä tuovat aitoa hyötyä.

Haluatko lisätietoja? 

Lataa maksuton oppaamme Käyttökokemuksella kilpailuetua – vinkkejä liiketoimintapäättäjille, josta saat lisätietoja mm. käyttökokemuksen hyödyistä sekä syitä siihen panostamiseen. Oppaan lataaminen on maksutonta, eikä sido sinua mihinkään. Pääset lataamaan oppaan tästä.

LATAA OPAS