Elämme aikaa, jolloin ohjelmointirajapinnat ovat uusi normi, ja niitä tehokkaasti hyödyntämällä on mahdollista vaikuttaa organisaation asemaan nykypäivän jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämän vuoksi API-strategia on oleellinen osa IT-kokonaisuutta, sillä sen avulla ruokitaan innovatiivista ajattelua, kehitetään yhteistyötä ja parannetaan asiakastyytyväisyyttä.
Kokonaisarkkitehtuuri on strategisen johtamisen väline, jonka tavoitteena on yhtenäistää organisaation toimintoja ja rakenteita. Sen avulla koko organisaation toimintaa sekä hallitaan että kehitetään kokonaisuutena, jossa liiketoiminnan tavoitteet määrittävät kehittämisen ja sen suunnan.
Panostaminen kokonaisarkkitehtuurityöhön tuo mukanaan lukemattoman määrän hyötyjä koko organisaatiolle, mutta millaisia sudenkuoppia kokonaisarkkitehtuurityöhön liittyy ja miten niitä on mahdollista ennakoida?
Tietosuoja-asetus sitä ja tietosuoja-asetus tätä… Olet varmasti kuullut GDPR:stä yhtä sun toista, etkä varmasti suotta – asetukseen ei missään nimessä pidä suhtautua välinpitämättömästi tai liian huolettomasti, sillä se vaikuttaa koko liiketoimintaan vahvasti.
Lue tästä blogiartikkelista, millaisia haasteita GDPR tuo mukanaan ja miten rekisteröidyn oikeuksiin kannattaa kiinnittää huomiota!
Digitalisaatio ja johtaminen, Integraatiot ja API
Tivi uutisoi viime syksynä API:en olevan ”uusi Nokia”, eikä syyttä – niin hurjasti ne ovat yleistyneet. Laitteiden ja erilaisten sovellusten määrä tulevaisuudessa vain kasvaa digitalisaation aikaansaannoksena, jolloin integraatiot ja sovellusten väliset yhteenliittymät ovat entistä kriittisempiä. Liiketoiminta pyörii yhä enenevissä määrin tekniikan ympärillä, eikä kehityksen kelkasta pidä jättäytyä – siksi yritys ilman API-strategiaa jää kilpailijoidensa varjoon.
Integraatiosta ja automatisoidusta tiedonsiirrosta puhuttaessa monelle tulee varmasti ensimmäisenä mieleen Zapier, joka siirtää tietoa paikasta A paikkaan B. Tiedonsiirto tuo hyötyjä yritykselle kuin yritykselle vähentämällä manuaalista työtä, mutta aivan aukottomia tämänkaltaiset palvelut eivät kuitenkaan ole. Lue, millaisiin tilanteisiin Zapier soveltuu ja millaisessa tilanteessa se taas ei riitä!
BPM eli Business Process Management tarkoittaa vapaasti suomennettuna liiketoimintaprosessien hallintaa. Käytännössä BPM:n avulla eri prosesseja voi tarkastella kokonaisuutena sekä kehittää juuri niitä osa-alueita, jotka kipeimmin sitä kaipaavat – BPM:n avulla siis koko yrityksen suorituskykyä on mahdollista parantaa. Tässä artikkelissa kerromme tarkemmin, millaisia etuja BPM liiketoiminnalle tuo:
Räätälöidyn ohjelmiston hankinnassa on hyvä pohtia, mitä oikein ollaan ostamassa. Kiinteähintaista, vaiko sellaista ohjelmistoa, jonka tuottamia arvovirtoja voidaan maksimoida, kuitenkin ennakkoon tarkasti tiedetyin kustannuksin? Tätä kutsutaan ketteräksi kehitykseksi.
Ensimmäistä, perinteistä kiinteähintaista sovellusta hankittaessa ajaudutaan helposti määrittelemään sovelluksen ominaisuudet etukäteen tarkasti. Siten ei voida varautua muutoksiin, joita välttämättä tulee esiin kehitysprojektien yhteydessä, kun vaatimukset syystä tai toisesta muuttuvatkin. Tässä blogiartikkelissa pääset lukemaan ketterän ohjelmistokehityksen arvontuotosta ja siitä, miten lasket sen.
Ei ole lainkaan epätavallista, että ohjelmistorobotiikka (RPA, Robotic Process Automation) ja BPM (Business Process Management) menevät termeinä sekaisin – sen verran usein niihin viitataan samoissa asiayhteyksissä. Niillä on tavallaan sama tavoite, mutta strategiat sen saavuttamiseen ovat eri. Siksi nuo kaksi käsitettä eivät ole ristiriitaisia toistensa kanssa, mutta eivät täysin samakaan asia. Mitä ohjelmistorobotiikka ja BPM sitten tarkoittavat ja miten ne kannattaa valjastaa liiketoiminnan hyödyksi?
Integraatio tarkoittaa eri tekniikoilla tai alustoilla toteutettujen ohjelmistojen tai järjestelmien toisiinsa liittämistä, jolloin nämä liitetyt osat keskustelevat keskenään. Järjestelmien integrointi varmistaa tiedonkulun sekä tiedon liittymisen toisiin järjestelmiin.
Yksinkertaisimmillaan integraatio voi olla esimerkiksi tiedonsiirtoa kahdesta eri komponentista saman koneen sisällä, ja monimutkaisimmillaan laajoja yhteenliittymiä useiden eri järjestelmien kesken. Toteutustapoja integraatiolle on monia, joista sopivin valitaan organisaation tarpeiden mukaan.
Suomi on sääntöjen johtava maa EU-alueella yli 700 erityslainsäädännöllään – kaukana perässä tulee Saksa vain 300 vastaavalla. Varmasti osittain tämän vuoksi tietosuoja-asetus eli GDPR aiheuttaakin monissa reaktion epämieluisasta rajoitteesta. Kysymys ei kuitenkaan ole rajoitteesta, vaan pikemminkin mahdollisuudesta saavuttaa kilpailuetua vastuullisuuden ja toimivien prosessien avulla.
Tässä blogiartikkelissa yhteistyökumppaniltamme Opsecilta Jari Ala-Varvi kertoo näkemyksiään EU:n tietosuoja-asetuksesta ja sen asettamista velvoitteista!
