<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=135298703709534&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">
Integraatiot ovat pitkään olleet kiinteä osa IT-arkkitehtuuria, sillä nykyisin järjestelmiltä osataan vaatia vain parasta mahdollista. Yleensä integraatiot ovat myös erittäin liiketoimintakriittisiä ja vaativat jatkuvaa seurantaa, jolloin IT-hallinnot joutuvatkin panostamaan integraatiotyökaluihin entistä enemmän. Pelkästään järjestelmien integrointi toisiinsa ei nykyisin täytä enää kaikkia vaatimuksia, vaan ehtona voi olla esimerkiksi palvelujen tarjoaminen. Tässä artikkelissa otamme katsauksen integraatioiden kehittymiseen aina 2000-luvulta tähän päivään saakka.

Integraatioita 2000-luvulta tähän päivään

2000-luvulle asti kaikki integraatiot olivat käytännössä eräajoja eri sovellusten kantojen välillä, vaikkakin järjestelmien välisiä kovia riippuvuuksia saatiin pehmitettyä keskitetyllä ESB-alustalla. Integraatioista seurasi kuitenkin valtava määrä liitoksia järjestelmien välille, sillä jokaiselle tarpeelle tuli tehdä oma liittymäkohtansa. Kuvassa 1 on esitetty silloista näkymää. Tällöin master dataa sisältävän järjestelmän uusiminen oli kustannuksiltaan hintavaa, sillä integraatioita oli niin runsas määrä – jokaiselle järjestelmälle omansa.

2000

Siirryttäessä 2010-luvulle alkoi kuitenkin ymmärrys API:en mahdollisuuksista lisääntyä: API:lla oli mahdollista tuoda tehtävät kauemmas master datasta. API:a on myös mahdollista käyttää useaan eri käyttötarkoitukseen: tehtäviin ja viitteellisiin tietoihin. Samalla integraatioiden määrää saatiin karsittua. Haasteelliseksi tilanteen muodosti kuitenkin se, että asiakkaille palveluita tarjotakseen oli käyttölupienhallinta puutteellinen tai jopa olematon sisäisissä API-toteutuksissa. Kuviossa 2 on näkymä vuoteen 2010.

2010

Mutta mikä on nykytilanne?

Nykyisin, vuonna 2017, API:t on viety pilveen – tai ainakin siihen on haluttu tarjota mahdollisuus. Ohjelmistoja hankitaan tänä päivänä yhä useammin pilvipalveluista ja pääsääntöisesti aina ne myös toimivat mobiilisti, mikä aiheuttaa uudenlaisia vaatimuksia myös järjestelmien väliselle yhteentoimivuudelle ja tiedonsiirrolle. Ohjelmistojen välille ei myöskään haluta enää tiukkoja sidoksia, joista pääsee irrottautumaan API-strategiaan keskittymällä.

Kun perinteisesti IT on ollut jumissa vanhojen taustajärjestelmien ja sovellusten kanssa, joihin ei ole uskallettu tehdä muutoksia, API Management on mahdollistanut rajapintojen avulla esimerkiksi vaiheittaisen käyttöönoton, ketterän testaamisen ja selkeän palveluiden dokumentoinnin. API:lla on myös mahdollista palvella sekä sisäisiä toimia että asiakkaiden tehtäviä. Lisää API:n hyödyistä voit lukea esimerkiksi aiemmasta blogiartikkelistamme.

2017

 

Haluatko tietää lisää? 

Lataa maksuton API/Ohjelmointirajapintaopas IT-päättäjille, joka tarjoaa kattavan infopaketin rajapinnoista ja niiden mahdollisuuksista ketterän IT-strategian toteuttamiseen. Oppaasta saat lisätietoa mm. API Managementista, API-työkaluista sekä API:n hyödyistä liiketoiminnalle. Lataa opas luettavaksesi tästä.