<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=135298703709534&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Alfamen historian kolmas ja samalla suurin Hackathon järjestettiin Espanjan auringon alla paikallisessa huvilassa, joka tarjosi varsin optimaaliset puitteet hakkeroinnin harjoittamiselle. Mutta mitä tapahtumatäyteinen viikko piti sisällään?

Tässä blogitekstissä kolme Hackathoniin osallistunutta alfamelaista David, Niklas ja Pete– jakavat omat kokemuksensa syksyn superviikosta, joka oli yhteisöllisyyden, häkkäyksen ja oheistoiminnan juhlaa.

”Aivan eri tavalla tuli tutustuttua ihmisiin, kun vietettiin kokonainen viikko tiiviisti samassa tilassa”, tunnelmiaan kiteyttää Pete.

Hackathon-viikko jakautui kolmeen osaan, jotka olivat itse kunkin parhaaksi näkemällään tavalla rakentama työviikko, vapaapäivä Barcelonassa ja itse Hackathon-viikonloppu.

Hackathon-viikonloppu

”Ihmisiin tutustuminen oli oikeastaan koko viikon pääanti, vaikka tekemistä olikin joka lähtöön”, jatkaa Pete, joka työskentelee Alfamella Rovaniemeltä käsin.

”Sillä on tosi iso merkitys, että päästään tutustumaan kasvokkain ja saman katon alle koko porukalla. Harvoin tulee nähtyä meidän helsinkiläisiä ja rovaniemeläisiä tällä tavalla. Jatkossa on aina helpompaa pitää etäpalavereita, kun on joskus tavannut ja nähnyt ihmisiä”, Kokkolan toimistolla työskentelevä David jatkaa summaten ajatuksiaan.

Alfamen Hackathon-viikonloppu

Ensimmäiseen Hackathoniinsa osallistunut Pete sai vahvistusta käsitykselleen työyhteisöstä, jonka kanssa hän on ollut isoin osin tekemisissä lähinnä etäpalavereiden ja pikaviestimien välityksellä.

”Heti tulee mieleen, että meillä on tosi monimuotoinen porukka. On hyvin erilaisia ihmisiä, se on todella positiivinen juttu.”

Samoilla linjoilla on myös Kokkolan toimistolla työskentelevä Niklas, jonka mielikuvat varmistuivat oikeiksi ja työkaverit kävivät tutuksi.

”Viikon aikana oppi näkemään uusia puolia ihmisissä ja käsitys tyyppien hyvistä puolista vahvistui entisestään. Meillä on reilua porukkaa talossa”, Niklas kiteyttää. 

30 hakkeria, yksi huvila

Historian suurimman Hackathonin fasiliteetit olivat ison tapahtuman mukaiset, sillä viikon ajan alfamelaisten temmellyskenttänä toimi Barcelonan liepeillä rauhallisessa kylässä sijainnut paikallinen villa. Jotain rakennuksen koosta kertoo se, että mahduimme ensimmäistä kertaa Hackathonien lyhyessä historiassa kaikki saman katon alle. 

Hackathon villa

”Kolmekymmentä ihmistä saman katon alle, niin olihan siellä aika paljon hulinaa, kunnes kaikki löisivät omaan ’työpisteensä’, puolet viikosta tyypillisesti etätöiden rauhasta työskentelevä David naurahtaa.

Tiivistunnelmainen viikko käynnistyi tavallisen arkirytmin mukaisesti, mutta puitteet herättivät osallistujissa ihastusta, ja jokainen sai muotoilla työviikon parhaaksi näkemällään tavalla. David oli rakentanut viikkonsa siten, että alkuviikko meni töiden merkeissä, mutta loppuviikosta hän teki saldovapaiden myötä lyhyempiä päiviä.

”Tein joka päivä vähän hommia ja erityisesti alkuviikosta tuli tehtyä ihan mukavasti töitä. Käytiin muun muassa asiakkaiden kanssa palavereita sieltä. Sain tehtyä sen, mikä oli suunnitelmissakin”, David muistelee.

Kuten ennakkoon oletimme, etelän aurinko toi ulkotyöskentelyyn omat haasteensa. Tästä johtuen päivettyminen jäi monilla vähäiseksi, kun otollinen työympäristö löytyi terassin varjoista tai villan uumenista. 

Alfamelaiset Hackathonilla

”Ei tullut rusketuttua, kun jouduin olemaan varjoissa nähdäkseni koneen ruudusta jotakin. Oli niin kirkasta, ettei näytöltä nähnyt auringossa mitään”, Niklas kuvailee.

Uusi ympäristö rikkoi mukavasti arkirutiineja, ja monet päätyivätkin työskentelmään ihmisten ympärillä, jotka eivät välttämättä olleet kaikista tutuimpia kasvoja samalta toimistolta.

”Oli todella mukava työskennellä terassin pitkän pöydän ääressä, kun yleensä arjessa poteroidutaan viereisten työkavereiden kanssa. Tuollaisessa ympäristössä tuli kyseltyä näkemyksiä ja neuvoja tiimin ulkopuolelta, kun istuttiin kaikki saman pöydän ympärillä”, Niklas summaa.

Pete löysi itselleen parhaiten soveltuvan työympäristön villan yläkerran aulasta. Kyseinen paikka oli hänelle ideaali, sillä hän pääsi keskittymään työntekoon rauhassa, muttei istunut kuitenkaan täysin eristyksissä muista alfamelaisista. Käytännöllisyys oli suurin syy paikan valintaan.

”Sähköt olivat lähellä ja tila sopivan rauhaisa. Myös parveke, joka oli kuuluvuuden kannalta paras paikka asiakaspalavereiden pitämiseen, oli mukavasti lähellä”, Pete summaa taktisesti oivallista paikkavalintaansa.

Suurimmat kommervenkit työskentelylle tuotti – ei niin yllättäen – nettiyhteyksien oikuttelu. Onneksi olimme varautuneet tilanteeseen, kun varatoimitusjohtajamme ja matkajärjestelyistä osaltaan keskeisesti vastannut Kai oli investoinut mokkuloihin jo ennen lähtöä Espanjaan.

”Kaitsu hoiti mokkulat, joiden avulla jaettiin verkkoja tiimeille ja tasoitettiin liikennettä. Sekin oli kyllä kunnon häkkäystä ja sopi siis tilanteeseen varsin hyvin”, David kertaa myhäillen.

Espanjan eksoottiset nettiyhteydet olivat se kriittisin ratkaistava seikka sujuvan työnteon kannalta, mutta yhtä lailla tärkeässä asemassa Hackathoneissa on rento ajanviete. Myös tällä rintamalla kohtasimme yllätyksiä, joiden myötä jouduimme hieman painiskelemaan. 

Venäläistä teknologiaa, suomalaista suurkulutusta & espanjalaisia työvälineitä

Ennen matkaa uhosimme vievämme Espanjaan mukanamme saunan, joka syystä tai toisesta uupui hulppean villamme varustelusta. Koska olemme sanojemme mittaisia, hankimme verkkokaupasta telttasaunan, jonka myös veimme mukanamme Espanjaan.

”Se pystytettiin heti ensimmäisenä iltana parissa tunnissa”, David vahvistaa.

”Kiuas oli venäläistä teknologiaa, joka olisi toiminut ilman kiviäkin, mutta uteliaina tyyppeinä haluttiin testata löylyt myös kivillä”, Pete sanoo

Mutta koska maailma ei ole täydellinen, menimme unohtamaan saunakivet koto-Suomeen. Niinpä kysyimme lupaa – huom. kysyimme lupaa– hakea kiviä lainaan villan suihkulähteestä. 

Alfamelaiset Espanjassa

”Saatiin talon omistajalta lupa hakea valkoiset kivet suihkulähteestä. Ne toimivat loistavasti ja saatiin hyvät löylyt”, David muistelee.

Innostuimme löylyistä niissä määrin, että kulutimme villalle varatun 20 kilon satsin polttopuuta ensimmäisen päivän aikana.

Jouduimme jälleen olemaan häiriöksi villan isännälle.

”Soitettiin ja kerrottiin, että nyt on puut lopussa, kun on saunottu”, Pete kiteyttää.

”Vuokraisäntä toi lisää puuta ja kirveen.”

Jälkimmäisenä mainitusta tuli sen oikukkaan luonteen johdosta viikon kiistelty ykköspuheenaihe.

”Nimettiin se espanjalaiseksi kirveeksi. En ole koskaan nähnyt yhtä huonoa kirvestä. Sen varsi oli varmaan tehty jostain vanhasta harjasta, koska se jousti aivan liikaa”, Pete kuvailee vähintäänkin luonteikasta työkalua, joka aiheutti harmaita hiuksia lukuisille polttopuiden pilkkojille.

Päädyimme siis häkkäämään myös espanjalaista kirvestä, ja käytännöllisyyden nimissä sen varsi lyheni arviolta puoleen alkuperäisestä.

”Mietitään nyt kuumeisesti, että pitäisikö lähettää hyvä Fiskarsin kirves kiitoksena vieraanvaraisuudesta vielä näin jälkikäteen”, Pete nauraa. 

Alfame

 

Heimokaste

Yhteisöllisyyden ja tulevaisuuden työnteon jouhevoittamisen nimissä yksi viikon merkittävimmistä toimenpiteistämme oli heimoutuminen. Päädyimme jakautumaan kolmeen heimoon teknologioiden mukaan. Jatkossa työskentelemme heimoista käsin, mitkä ovat .NET-, integraatio-, ja Java-heimo.

”Valittiin heimojen vetäjät ja jaettiin vastuutehtäviä. Tarkoituksenamme on tehdä rooleista kiertäviä siten, että valitaan puolivuosittain Hackathonien yhteydessä aina uudet vastuulliset”, David kertoo.

Niklas kaipasi työhönsä lisämaustetta, joten hän päätyi ilmaisemaan mielenkiintonsa heimon varavastaavan rooliin – ja tuli valituksi.

”Halusin uutta haastetta vastaan. Näin tehtävässä potentiaalia siinä, että voin kehittää tällä tavalla omaa osaamistani ja tarkkailla myös heimon varavastaavan roolista sitä, miten heimoa vedetään.”

Tärkein syy heimoutumiseen on työskentelyn yleinen selkeytyminen. Niiden tarkoitus ei suinkaan ole luoda siiloja, vaan tuoda läpinäkyvyyttä. Ideana on, että tekijät liikkuvat myös yli heimorajojen tarpeiden mukaan. 

Heimoutuminen

”Halutaan saada heimojen roadmapit kuvattua, eli selkeyttä siihen, mitä töitä on menossa ja mitä on tulossa. Siten nähdään se, missä tekijöitä kaivataan ja pystytään tekemään kokonaisuudesta mahdollisimman sujuva”, Niklas summaa.

Pete odottaa innoissaan heimotyöskentelyn käynnistymistä. Kokeneena integraatioiden asiantuntijana hän päätyi kyseisen teknologian heimoon.

”Odotan, että tekeminen selkiytyy jakautumisen myötä. Fiksuahan se on, että siellä, missä tehdään päätöksiä, on myös tieto siitä, mitä siihen päätökseen tarvitaan”, Pete sanoo.

”Kaikki me halutaan kuulua johonkin. Nyt jokainen tietää, mihin porukkaan kuuluu ja samalla sen, kenen kanssa voi käydä keskusteluita, kun on jotain mielenpäällä”, David pohtii.

Vedimme siis selkeyttävät suuntaviivat tulevalle tekemisellemme heimoutumisen myötä. Kehitysaskel, jonka myötä yhteistyö paranee entisestään ja tekijät löytävät ne projektit, joissa apukäsiä tarvitaan. 

Mitä opimme?

Kaiken tämän fiilistelyn päätteeksi on yhteenvedon aika – mitä opimme? Vaikka Hackathonit ovatkin meille mitä suurimmissa määrin tärkeää rentoa yhdessäoloa ja toimintatapojemme sekä kulttuurimme kehittämistä, haluamme viedä tapahtumaa eteenpäin siten, että se palvelee meitä parhaalla mahdollisella tavalla. 

Oppi numero 1. Ennakkosuunnittelu kunniaan 

Vanha latteus pitää edelleen kutinsa – hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Aiomme tulevia Hackathoneja ajatellen varata lisää aikaa ennakkosuunnittelulle ja varmistaa siten sen, että itse Hackathon pyhitetään käytännön tekemiselle. Näin aika ei pääse loppumaan kesken.

”Joka tiimin pitää itsenäisesti suunnitella enemmän ennakkoon, mitä he oikeastaan haluavat hakkeroida”, David linjaa.

Pidempiä reissuja ajatellen tulemme todennäköisesti myös mahdollistamaan sen, että häkätä saa silloin, kun fiilis on oikea. Näin meidän on mahdollista saada enemmän konkreettista jälkeä aikaan ja ideat jalostuvat pidemmän työstövälin myötä.

”Häkkäystä voisi vaikka olla joka päivä hieman, kun tekijälleen itselleen parhaiten se sopii”, David hahmottelee tulevaa.

Oppi numero 2. Jaetaan vastuita

Hackathon on saavuttanut alfamelaisten keskuudessa jo niin suuren kansansuosion, että tapahtuman järjestelyt vaativat huolellista miettimistä ja siten myös vastuuhenkilöitä. Emme kuitenkaan halua, että vetovastuulliset henkilöt jäävät vastuidensa kanssa yksin.

”Pidetään huoli siitä, että asiat eivät jää vain yksien harteille, kun jokainen osallistuu”, Pete kiteyttää.

Kunniamaininta myös näin blogitekstin kautta Juholle ja Janille, jotka vastasivat erinomaisista ruuista läpi viikon. Niillä pöperöillä jäisi moni ravintolakin toiseksi.

Ruoanlaitossa

 

Oppi numero 3. Tiedon valtaväylälle on päästävä

Mikään määrä mokkuloita ja modeemeja eri palveluntarjoajilta ei todennäköisesti ole liioiteltua. Kaikki mukaan vain, jos laitteella on pieninkin mahdollisuus muodostaa yhteys nettiin. 

Oppi numero 4. Jos viet saunan mukanasi maahan, jossa ei tyypillisesti saunota, varaudu kummastuneisiin katseisiin ja ole valmis selvittämään, mitä ihmettä aiot oikein touhuta

”Espanjaan tullessa ei tullut mitään sanomista, mutta lähdön hetkellä lentokenttävirkailijat eivät oikein ymmärtäneet, mitä ollaan viemässä maasta ulos”, David muistelee naureskellen.

Lopulta onnistuimme kuin onnistuimmekin kertomaan asian siten, että saimme ottaa rakkaan telttasaunan mukanamme takaisin toimistollemme odottamaan seuraavaa Hackathonia. 

Ja mitä seuraavaksi?

”Itse näen tärkeimpänä sen, että pystytään löytämään uusia asioita, jotka helpottaisivat meidän tekemistä ja olemista työyhteisönä”, Niklas kiteyttää Hackathonien tärkeimmän annin.

Yhteisöllistä kehittämistä on luvassa jatkossakin, sillä innokkaimmat kävivät suunnittelemaan jo seuraavia Hackathoneja, joista ensimmäinen nähdään kevättalvella 2019 ja samaisen vuoden syksylle kaavaillemme toista ulkomaan reissun muodossa toteutettavaa Hackathonia.

Vaikka seuraavien Hackathonien suhteen olemme vasta suunnitteluvaiheessa, monet ovat heitelleet jo ideoita ilmaan. Yksi asia on kuitenkin varmaa – osallistumista ei tarvitse juurikaan puntaroida.

”Lähden kyllä joka tapauksessa mukaan, kun hyvällä porukalla saa olla liikkeellä”, Niklas päättää. 

Tyytyväisyyskyselyn* tulokset:

  • Miten onnistuneena pidit Hackathonia?| vastausten keskiarvo: 4,6
  • Kuinka todennäköisesti lähtisit uudelleen Hackathoniin?| vastausten keskiarvo: 4,9

*arviointiasteikolla 1–5

Alfamelaisten Hackathon-kehitysideat pähkinänkuoressa:

  • Häkkäyksen jakaminen useammalle päivälle, ja matkan ollessa pidempi, painottaa tekeminen reissun alkupuolelle.
  • Verkkoyhteyksien varmistaminen korkean prioriteetin asiaksi.
    • huom. investoitu jo omiin antenneihin muutamalla tonnilla.
  • Yleisen järjestely- ja ruuanlaittovastuun jakaminen tai mahdollisesti kokki mukaan matkaan.
  • Lisää mietittyä tekemistä yhdessä koko porukalla.
  • Oma kirves mukaan saunapuiden pilkkomista varten.

Haluatko mukaan?

Haluatko liittyä  alfamelaiseksi alfamelaisten joukkoon? Tutustu nyt avoimiin työpaikkoihimme tai kurkkaa lisää rekrytoinnin FAQ-sivuiltamme!

Tutustu tarkemmin kulttuuriimme ja avoimiin työpaikkoihin